Toisena keskeisenä lähtökohtana suunnittelussa on, että Hämeenkadulla liikennöivät sekä bussit että katuratikka hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Luonnoksissa on esitetty neljä pysäkkiä: Hämeenpuisto, Keskustori, Suomen Pankin aukio (Koskipuisto) ja rautatieasema. Katuratikan pysäkit ovat Hämeenkadun puolella. Linja-autopysäkeistä Hämeenkadulla Keskustorin pysäkki säilyy nykyisellä kohdalla kunnes toinen katuratikkalinja käynnistyy. Linja-autopysäkit sijaitsevat Hämeenpuistossa puiston suuntaisesti sekä Metson edessä. Rautatieasemalla linja-autopysäkit sijaitsevat Rautatienkadun puolella, asema-aukion kohdalla. Toisen katuratikkalinjan aloitettaessa liikennöinnin, on mahdollista ohjata lähes kaikki linja-autoliikenne pois Hämeenkadulta keskustakehälle ja muualle.
Hämeenpuiston ja Rautatieaseman liittymäalueiden järjestelyistä on esitetty luonnokset. Tavoitteena on ollut mahdollistaa sujuvat vaihtomahdollisuudet linja-autosta katuratikkaan. Liittymät ovat valo-ohjattuja.
Hämeenkadulla sallitaan asiointipyöräily. Pyöräily erotetaan jalankulusta, mikä parantaa merkittävästi kävelijöiden kokemaa turvallisuuden tunnetta. Pyöräilyn järjestämistavat vaihtelevat vaihtoehdoissa. Mahdol-lisuutena on Hämeenkadun toisella puolella sijaitseva leveämpi pyörätie tai molemmin puolin Hämeenkatua sijaitsevat yksisuuntaiset pyöräväylät.
Henkilöautoliikennettä ei tavoitetilanteessa ole Hämeenkadulla, mutta taksien liikennöintimahdollisuus säilyy. Henkilöautolla keskustaan saa-puvien pysäköinti tapahtuu pääsääntöisesti maanalaisissa pysäköintiparkeissa ”Hämpin parkki” ja ”Kunkun parkki”. Pysäköintilaitoksista on kulkuyhteyksiä sekä katutilaan että liikekiinteistöihin. Huoltoliikenne kuten kauppojen jakeluliikenne on mahdollisesti aikarajoitettua. Tämä tarkoittaa, että huoltoliikenne ei olisi sallittua ruuhka-aikaan. Rajoittamisen tarkoituksena on turvata joukkoliikenteen sujuva ja häiriötön liikennöinti.
Alla havainnekuvia:
Alla poikkileikkauskuvia:
Vuorovaikutus suunnittelun aikana
Suunnittelun kuluessa on järjestetty keskustelu- ja esittelytilaisuuksia eri tahoille, joissa on saatu lähtökohtia ja mielipiteitä luonnoksista. Vaihto-ehtojen kehittämisen ja jatkosuunnitteluperiaatteiden tueksi on avattu kaikille avoin kysely, joka on avoinna joulukuun loppuun saakka.Blogissa on myös mahdollisuus antaa mielipiteitä ja kommentteja.
Luonnosvaiheessa pidetään kaikille avoin yleisötilaisuus. Suunnitelma valmistuu keväällä 2014.
Voit vastata kyselyyn linkkiä klikkaamalla
https://my.surveypal.com/H%C3%A4meenkadun%20yleissuunnitelma-eYpyxf5GxKCw6wbr
Itse Hämeenkatuun minulla ei ole juuri sanottavaa, lähinnä pyöräilystä: pidän yksisuuntaisia pyöräteitä tai pyöräkaistoja lähtökohtaisesti parempana vaihtoehtona kuin kaksisuuntaista pyörätietä. Tällöin pyöräily toimii loogisesti samalla tavoin kuin muukin ajoneuvoliikenne ja raitioliikenne ja poikkikaduilta tulevat tietävät väistää.
VastaaPoistaMikäli Itsenäisyydenkadulla päädytään sijoittamaan pyörätie pelkästään kadun pohjoislaitaan, on kaksisuuntainenkin pyörätieratkaisu hyvä (raitiotien pohjoispuolella katua, jottei raitiotietä tarvitse ylittää ajaessa Itsenäisyydenkadulta Hämeenkadulle), koska Hämeenkadulla on jatkossa kovin vähän ajoneuvoliikenteelle avoimia risteyksiä, kunhan pyörätie on tarpeeksi leveä. Väylän olisi hyvä olla vähintään 3,50 m leveä, jotta esim. kahden laatikkopyörän on mahdollista kohdata turvallisesti.
Hämeenkadun länsipäässä ihmetystä herättää pari asiaa: miten on tarkoitus ohjata Hämeenkadulta ja Ratinan suunnasta Hämeenpuistoa tuleva bussiliikenne Pirkankadulle? Nykyäänhän Hämeenpuiston šikaanissa ajetaan lyhyen matkaa esplanadin vasemmalla puolella, mutta esitetyissä kuvissa tämä mahdollisuus poistuu. Kuitenkin Metson eteen on osoitettu vilkas bussipysäkki, vaikkei sinne ole mistään järkevästä suunnasta pääsyä. Ratkaisuna ei voi olla Puutarhakadun liittymän kautta kiertokaan. Esittäisinkin tässä kohtaa, että raitiovaunukaistan rinnalla olisi ajoneuvoliikenteen kaista Hämeenpuiston itäiseltä ajoradalta Pirkankadulle.
Toinen kysymys: miten on tarkoitus pyöräillä Hämeenkadulta Pirkankadun varren kohteisiin (Metsolle, Kirkko-Apteekkiin, Pyynikin uimahalliin)? Tässä ei esitetä mitään pyörätietä tai pyöräkaistaa Pirkankadulle, eikä suunnitteilla oleva pyörätie Hämeenkadun jatketta kirkkopuiston ja F. E. Sillanpäänkadun kautta Pyynikintorille palvele em. kohteita.
Sitten itäpäähän: Rautatienkatua on suunniteltu Kyttälänkadun ja P-talon välisen osuuden verran. Pelkkä itälaidan pyörätie ei riitä, ja siinäkin on korjaamisen varaa – pyörätien jatke pitäisi suoristaa siten, että Rautatienkatua pitkin pääsisi ajamaan suoraan tekemättä ylimääräistä tiukkaa mutkaa Itsenäisyydenkadun jk+pp-tien risteyksessä. Rautatienkadun itäpuolen pyörätie pitäisi osoittaa yksisuuntaiseksi pohjoiseen päin ja ottaa länsipuolelta tilaa eteläsuunnan pyöräkaistalle. Tilaa pyöräkaistalle saa poistamalla ylimääräisen välikaistan ajoratojen välistä, mitä ei kaupunkinopeuksilla (30–40 km/h) tarvita. Isompi turvallisuushyöty saadaan eteläsuunnan pyöräkaistalla, jolloin Sorin ahteelle pyöräilevän ei tarvitse henkensä kaupalla peljätä, että joku kiilaa bussilla eteen.
Esillä on ollut paljon kysymys Hämeenkadun päällysteestä. Vuosi tai pari sitten Aamulehdessä tai Morossa oli haastateltu jotakuta asiantuntijaa, joka ehdotti nupukiveyksen latomista vinottain ajosuuntaan nähden. Hänen mukaansa tämä vähentää tärinää huomattavasti. Lahdessa on tehty näin, joten toimivuutta voi käydä itse testaamassa. Tätä asiaaa kannattaisi mielestäni selvittää.
VastaaPoistaKaikki vertailumateriaali täysin erilaisista=kesäisistä olosuhteista. Suomessa kuitenkin 9 kk vettä, räntää, lunta. Missä samoissa olosuhteissa on sama ratkaisu.
VastaaPoista